Testissä Harju Döner

Käväistiin miehen kanssa lauantaina tsekkaamassa Harjun lupaus kebabkansalle eli Harju Döner. Jonoa oli, mutta koska kiire ei ollut mihinkään niin odoteltiin siinä sitten. Päätettiin molemmat ottaa leipäkebab lammasversiona ja hyvää oli! Lammas oli hyvin maustettua ja kastikkeita juuri sopivasti, ei lainkaan liikaa. Raikkautta annokseen toi jugurttikastike, tuore korianteri ja chili, eikä punakaalisalaattikaan hullumpi siellä välissä ollut. Kyytipojaksi meni hyvin olut.

Omnom, suosittelen niillekin jotka eivät kebabista tykkää, sillä sellaista pizzapaikan kebabbia tämä ei ollut nähnytkään ja hyvä niin. Olen mietiskellyt suhdettani ravintoloihin muutenkin viimeaikoina ja päätynyt siihen, että jos lista on lyhyt ollaan jo hyvässä matkassa. Sillä, jos tekee sen vähän erinomaisesti ei voi mennä pieleen. Juuri niinkuin täällä on tehty.

Kaikki kuvat ovat omiani, jollei muuta mainita.

Minä ja keittiöni

Olen jo pyöritellyt mielessä sitä, että on ehkä hiukan hölmöä kirjoittaa blogia nimimerkin takaa, kun nimeni on kuitenkin jo Valkoisen Talviunelman puolella vilahdellut useampaan otteeseen ja lukijoistakin moni tuntee minut muutenkin. Joten hei vaan minä olen Leena.

Olen helsinkiläinen diplomi-insinööri, joka harrastaa ruuanlaittoa, syksyistä neuloosia ja lukemista. Ruuanlaittoon en yleensä suhtaudu pikkutarkkuudella, mutta tempperamenttisena luonteena äänenkäyttö ei puutu keittiöstäkään, joka on kyllä ehdottomasti minun valtakuntani. Olen ehkä jossain määrin vähän keittiövälinehifistelijä. Toiset keräilee elektroniikkaa, minä keittiövälineitä. Ruoka on minulle tärkeää ja rentouttavimpia asioita joita tiedän on sipulin pilkkominen. Niin, hullu mikä hullu ;) Luulen myös tietäväni jotain viineistä, vaikka yleisesti ottaen en niistä mitään tiedäkään, pidämpähän vaan.

Ja se keittiö. Kun etsimme viime keväänä asuntoa oli keittiö ehdottomasti tärkeimpiä huoneita ja avokeittiö tai edes avoimehko keittiö oli aivan ehdoton. Jos vietän tuntitolkulla aikaa keittiössä, en halua olla suljettuna minnekään koppiin. Mökkihöperöksihän siinä tulisi. Onneksemme löytämämme asunnnon keittiökin vastasi omaa näkemystäni hyvästä keittiöstä kohtuullisen hyvin.

Keittiö on valkoinen IKEA-keittiö ja myös kodinkoneet ovat astianpesukonetta ja jääkaappia lukuunottamatta IKEAsta. Ainoa asia jonka keittiössä vaihtaisin on puinen taso. Että miksikö? Koska sitä pitää kuumien astioiden kanssa varoa ja tiskiallas upotettuna puutasoon on kertakaikkiaan typerää. Itse tahtoisin mieluiten kivitason, mutta sitten joskus. Kaappitilaa on kokoonsa nähden keittiössä ihan kiitettävästi, mistä iso plussa, vaikka olisihan sitä vielä enemmän, jos kaapit olisi vedetty ihan kattoon asti.

Kokonaisuutena siis erinomainen keittiö, joka pienuudestaan huolimatta toimii loistavasti.

Kaikki kuvat ovat omiani, jollei muuta mainita. Ethän kopioi ilman lupaa!

Arkiruokaa

Minä teen ruokaa viikollakin melko pitkän kaavan mukaan. On rentouttavaa istahtaa keittiön pöydän ääreen, jutella miehen kanssa ja pilkkoa sipulia. Kuulostaa ehkä jonkun mielestä oudolta, mutta mielestäni pilkkomisessa on jotain hyvin rauhoittavaa. Tänään tein kuitenkin arkiruokien arkiruokaa eli makaronilaatikkoa. With a twist. 

Tänään pilkoinkin siis sipulin sijaan myskikurpitsan paloiksi. Hannan blogissa oli perjantaina mielenkiintoinen kurpitsaohje, jota viikonloppuna kavereiden kanssa kokeiltiinkin tuorepastan kanssa ja siitä innostuneena kuljeskelin pitkin pinterestin ihmeellistä maailmaa kurpitsaohjeiden perässä ja löysinkin hauskan "mac&cheese" ohjeen. Alkuperäinen ohje kuulosti makuuni liiankin yksinkertaiselta, joten tuunasin sitä sitten vähän. Kurpitsan tueksi lisäsin paistettua pancettaa ja tuoretta salviaa. Eikä muuten tullut huono.

Tässä on nyt vähän italialaisittain ainekset ilman määriä, sillä suosittelen joko noudattamaan alkuperäisen lootaohjeen määriä tai sitten laittamaan nesteitä oman fiiliksen mukaan suhteessa kurpitsan määrään.

Myskikurpitsaa kuutioituna (= Butternut squash)
Valkosipulia hienonnettuna
Kasvislientä (fondin avulla saa oikein hyvää, jos ei ole itsekeiteltyjä)
Maitoa
Turkkilaista jugurttia n. 2 rkl
Pancettaa (itse ostin valmiiksi kuutioitua)
Tuoretta salviaa silputtuna
(muita tuoreita yrttejä esim. persiljaa tai mitä nyt sattuu olemaan)
Pastaa (ihan normi makaroni käy, mutta itse käytin tuollaista hiukan kiinteämpää)
Mustapippuria
Suolaa
Valkoviinietikkaa (1-2 tl)
Raastettua Gruyre-juustoa n. 1 dl
Raastettua Pecorino Romanoa n. 1 dl
Korppujauhoja

Aloita kuutioimalla kurpitsa ja laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Laita kurpitsakuutiot kattilaan ja kaada päälle maito ja kasvisliemi sekä osa valkosipulista (noin puolet ja puolet kumpaakin nestettä, kunnes kurpitsat ovat melkein nesteen peitossa). Keitä hiljakseen noin 25 minuuttia tai kunnes kurpitsapalat ovat pehmenneet. Kypsennä pasta kurpitsan kypsyessä ja paista pancetta osan salvian ja lopun valkosipulin kanssa.

Kaada kurpitsaseos blenderiin. Lisää jugurtti ja mausta suolalla ja pippurilla ja tilkalla valkoviinietikkaa. Aja sileäksi blenderissä ja toki myös sauvasekoitin toimii. Tarkista maut.

Voitele uunivuoka kevyesti oliiviöljyllä tai muulla kasvisöljyllä. Sekoita keskenään loput yrtit, pasta, kurpitsaseos ja juustot ja kaada uunivuokaan. Ripottele päälle korppujauhoja paista 200 asteisessa uunissa noin 15 minuuttia. Anna tasaantua hetki uunista nostamisen jälkeen ennen syömistä.

p.s. On ihan älyttömän vaikea kuvata näin talvi-iltaisin kotona ruokia kikkailematta sen enempää. Kikkailu kun ei oikein toimi, jos haluaisi syödä heti ;)

 Kaikki kuvat ovat omianin jollei muuta mainita, ethän kopioi ilman lupaa!

Tahtoo pukeutua mokkaan!

Oo! Tahdon tällaisen mekon! Iris&Inkin kevätmallisto on nyt tullut myyntiin Outnettiin, joka on mun lempi "netti-ikkuna" shoppailupaikka. Olen sieltä jotain aina välillä ostanutkin, mutta kyllä nää vaatteet on alennuksista huolimatta usein budjetista ulkona. Haaveillahan saa silti :)

Kuvat ovat Outnetin sivuilta.

Saunatonttujen juttuja

Savusaunassa on jotain ihmeellistä ja ihanaa. Pehmeissä löylyissä, lempeässä savuntuoksussa päivän työmurheet loiventuvat ja kroppa rentoutuu. Saunatontut kuiskivat nurkissa rauhoittavasti. Saunan jälkeen tuntuu siltä, että elämä kantaa ja kaikki järjestyy. Ei ole tapahtunut mitään kauheaa, älkää huoliko, mutta huonon päivän jälkeen sauna vapautti ajatukset ja ajattelin kertoa ne teillekin. Keep calm and carry on.

Esine, johon en olisi uskonut ihastuvani

Olen aina ollut hyvinkin modernista muotoilusta syttyvä, mutta yksi antiikkiesine on viimeaikoina vienyt huomioni ja tuli uudestaan mieleen sunnuntaina kun kävelimme Museokadulla kehystämön ohi. Ikkunassa roikkui aivan mielettömän upeat antiikkikehykset. Itse näen kehyksissä heti peilin ja tuon peilin vaikkapa meidän eteisessä tai olohuoneessa. Pieni pala Versaillesia keskelle Dipolia. Hmm, ei ehkä sittenkään, mutta ymmärrätte varmaan pointin...

Tähän tyyliin siis:

Kuvat: Ylin Keskimmäinen Alin

Makkarissa

Kirjoittelin viime toukokuussa makkarihaaveista, mutta mitäs me nyt oikein saatiin? Oikein ihana raikas makuuhuone. Sänky ostettiin IKEAsta kuten olen aikaisemmin jo kertonutkin ja se on näin reilun puolen vuoden käytön jälkeen todettu ihan super hyväksi. Patja on juuri sopivan jämäkkä ja petari ihanan pehmeä. 

Sängyn vasemmalla puolella on kaksi Muuramen laatikostoa, pikku kolmonen ja iso kolmonen. Arvatkaapa huviksenne minkä ikäisistä laatikostoista on kyse? Any guesses? Annan vihjeen, ne on suurinpiirtein yhtä vanhoja kuin minä. Kyseessä on siis melkein 30 vuotta vanhat muuramet ja hyvin pelaa edelleen! Seinällä tuon hevostaulun alla oli valmiina muutama reikä, joihin pistin koukut kaulakoruja varten, ne kun tuppaavat menemään sotkuun jossain laatikon pohjalla.

Toiseksi alimmassa kuvassa näkyy tuo vaatehuoneen ovi, jonka muutosajatuksista kirjoittelin aiemmin. Tilaa sängynpäädyn ja seinän väliin jää vain noin 40 senttiä. Siitä mahtuu kyllä kulkemaan, mutta on toki ymmärrettävää ettei ovi aukea täysin. 

Kaikki kuvat ovat omiani ellei muuta mainita. Ethän kopioi ilman lupaa!

Kurkistus kylppäriin

Ihan vain kurkistus, nämä ovat ne kuvat jotka näyttävät kauniilta ja harmoniselta. Kuvaan sitten raadollisemmin joku kerta. Meillä on kylppärissä muuten mielestäni oikein hyvän näköistä, mutta kylpyhuonekalusteet on aika blaah. Niistä sitten toinen kerta, ne on nimittäin sillä jo mainitulla "never ending projects"-listalla.

Minä en yleisesti ottaen pidä ruskeasta värinä mitenkään erityisesti, mutta olen kyllä aika ihastunut meidän kylppärin ruskeansävyiseen mosaiikkilattiaan. Se on hyvä kontrasti valkoisia seiniä vasten ja sopii hyvin myös muun asunnon lattian sävyyn. Hyppäys kylppäriin ei siis rävähdä silmille mitenkään rajuna, vaan kaikki soljuu yhteen.

Olen jo aikaisemmin katsellut, että Stockalla myydään ihanan kallista La Compagnie de Provancen saippuaa, jonka lasinen pullo sopisi tuon lattian kanssa yhteen. Eli ostettiin saippuapullo vain siksi, että se sopii yhteen lattian kanssa. Kyllä, olette ihan oikeassa, ollaan seonneita, mutta katsokaa nyt miten hyvin ne käy yhteen!

Kaikki kuvat omiani, jollei muuta mainita. Ethän kopioi ilman lupaa!

Pumpulia tai paperia eli ensimmäinen hääpäivä

Meillä on tänään ensimmäinen hääpäivä. Sen kunniaksi ajattelin esitellä tuon taulun, jonka tilasimme nyt siis AH Printin verkkokaupan kautta. Nyt oli niin nohevaa palvelua, että ei muuta voi kuin suositella lämpimästi! Olin jo alunperin mittaillut, että 80x60cm taulu olisi ihan hyvä ja laitoin sitten verkkokaupan kautta sellaisen tilaukseen. Koska kuvan lataamisessa meni melko kauan, jäin epäilemään olikohan kuva varmasti siirtynyt palvelimelle ehjänä ja laitoinkin asiasta kyselyn. Muutaman tunnin sisällä tuli vastaus, että kuva oli tullut ehjänä ja haluaisimmeko harkita 90x60 vaihtoehtoa, sillä niinkin isoksi kuvan olisi voinut helposti levittää. Tyyppi laittoi mukaan vielä vaihtoehdot taittorajoilla liitteksi, jotta näimme miltä valmis taulu näyttäisi. Mittailin sitten täällä kotona ja totesin, että koska pöytämme on vain 85cm leveä niin 80x60 on oikeampi tähän kohtaan, taas varmaan vajaa tunti ja vastaus putkahti, että selkeä, hän alkaa tekemään taulua. Ihan huikeaa!

Niin se hääpäivä. Nytkun tämä postaus putkahtaa ilmoille olemme nauttimassa brunssia Aliassa, joka oli siis hääpaikkamme tasan vuosi sitten. Vuosi on vierähtänyt ja voi että mikä vuosi! Paljon rakkautta ja aika iso ripaus tuuria on kulunut vuosi ollut täynnä. Eipä mulla muuta.

We are all little weird

and life's a little weird 

and when we find someone whose 

weirdness is compatible with ours

we join up with them and fall in 

mutual weirdness and call it love

-Dr. Seuss-

Kaikki kuvat ovat omiani ellei muuta mainita. Ethän kopioi ilman lupaa!